Toimivan demokratian edellytyksenä on kansalaisten laaja osallistuminen politiikkaan. Liike perustettiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Liike tuo uudenlaisen tavan tehdä politiikkaa ideologiseen ja vastakkainasettelua korostavaan poliittisen ilmapiiriin. Liike tekee työtä sen eteen, että se voi olla esimerkkinä muille puolueille. Liike ajaa poliittiseen järjestelmän ja kulttuurin muutosta.

Liike on vaikuttamiskanava, joka lisää kansalaisten osallistumismahdollisuuksia politiikkaan ja päätöksentekoon. Liike on kehittänyt työkalukseen Nettiparlamentin. Se on verkkoympäristö, jossa voi käydä keskusteluja ja järjestää neuvoa-antavia äänestyksiä yhteisistä asioista – myös vaalien välillä. Politiikan tulee 2000-luvulla olla avointa ja selkeää. Liike tuo päätöksentekoon ratkaisukeskeisen ja osallistavan toimintatavan.

Asiantuntijoiden rooli poliittisessa prosessissa on tärkeä. Rakentava keskustelu perustuu tosiasioihin ja tutkittuun tietoon. Maan edun kannalta tulisi valita paras vaihtoehto oli se sitten vasemmalta, oikealta tai keskeltä. Liikkeen politiikkaa eivät ohjaa ideologiat tai poliittinen peli. Tämä luo parhaan lähtökohdan avoimelle ja toimivalle demokratialle.

Vakaan taloudellisen kasvun ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion rahoituspohjan saavuttamiseksi on päätettävä rakenteellisista uudistuksista. Perinteisiä puolueita ohjaavien ideologioiden sijaan tarvitaan päätöksiä, joita ohjaa tutkittu tieto ja koko maan etu. Liike on rohkea politiikan uudistaja, joka rakentaa myönteisiä tulevaisuudennäkymiä.

Julkisen talouden tasapainon saavuttaminen ja velkaantumisen pysäyttäminen ovat Liikkeelle tärkeitä tavoitteita. Suomi vaatii usein muilta mailta uudistuksia, mutta ei kykene niihin itse. Saavutetuista eduista ei haluta luopua ja talouden tasapainottamisessa perinteiset puolueet ovat vastuunsiirtäjiä. Tasapainon saavuttamiseksi yhä useamman on tehtävä töitä, investointeja on edistettävä ja julkista sektoria tehostettava. Liike on valmis tukemaan niihin tähtääviä uudistuksia.

Suomessa pitää lisätä työn määrää. Työn määrän lisäämiseksi Liike esittää ansiotulosidonnaisen työttömyyskorvauksen porrastusta, lisäresursseja yksilöllisiin työllistymispalveluihin, ulosoton suojaosuuden nostoa, oppivelvollisuuden laajentamista toiseen asteeseen sekä osaavan ulkomaisen työvoiman maahanmuuton edistämistä. Lisäksi sosiaaliturvauudistuksessa tarvitaan teknisiä ja dynaamisia ratkaisuja, joiden avulla tuetaan kaiken työn vastaanottamisen kannattavuutta ja vähennetään byrokratiaa. Suomen liian korkea kokonaisveroaste on kivireki, joka hidastaa talouskasvua. Työn verotusta tulee laskea, jotta ostovoima kasvaa ja työnteko kannattaa. Yhteisöveroaste tulee laskea kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Tarvitsemme yrityksiä ja investointeja, joiden kautta uudet työpaikat syntyvät.

Liike ajaa kotitalousvähennyksen nostoa 5 000 euroon talouskohtaisesti. Tämä tukee työllisyyttä, yrittäjyyttä ja tuo yksinasuvat muiden perhemuotojen kanssa yhtäläiseen asemaan.

Suuri osa yritystuista on ympäristölle haitallisia ja tehottomia. Yritystukia on uudistettava siten, että niitä karsitaan huomattavasti ja jäljelle jäävät resurssit suunnataan erityisesti innovaatioiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten kasvun tukemiseen.

Liike ajaa nuuskan myynnin laillistamista, viinien myynnin sallimista ruokakaupoissa, sekä alkoholin etämyynnin ja ravintoloiden ulosmyyntioikeuden sallimista. Alkoholipolitiikan sääntelyä on purettava asteittain, jotta tehtyjen päätösten vaikutukset kyetään ottamaan huomioon.

Julkisen sektorin tehostamista voidaan edistää digitalisaation ja uusien työtapojen kautta. On keksittävä keinoja, miten Suomen 310 kuntaa saadaan toimimaan tehokkaammin palveluja ja hallintoja yhdistämällä.

Valtion tehtävä on luoda yhteiskuntaan parhaat mahdolliset edellytykset työpaikkojen synnylle ja talouden vakaalle kasvulle. Liikkeen Suomessa on vähemmän veroja, sääntelyä ja byrokratiaa, ja enemmän vapautta, työtä ja yrittäjyyttä.

Yrittäjyydellä luodaan työpaikkoja, innovaatioita ja lisäarvoa koko yhteiskunnalle. Yrittäjyys on talouden ja kehityksen moottori. Teknologinen kehitys ja uusien tuottavien työpaikkojen synty tapahtuu hyvinvoivissa yrityksissä.

Liike on sitoutunut parantamaan yrittämisen edellytyksiä. Yrityksillä tulee olla mahdollisimman paljon tilaa toimia ilman tarpeetonta sääntelyä. Resursseja tulee keskittää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kasvun ja kehityksen tukemiseen. Perustelu tälle on se, että koko 2000-luvun ajan pienet ja keskisuuret yritykset ovat olleet niitä, joihin uudet työpaikat ovat syntyneet.

Liike ajaa parannuksia yrittäjien oikeuksiin. Yksinyrittäjien sosiaaliturvaa on vahvistettava tekemällä siitä yhdenvertainen työntekijöiden sosiaaliturvan kanssa. Konkurssilainsäädäntöä on uudistettava siten, että rehellisen yrittäjän uusi alku on mahdollinen. Yrittäjille on luotava yhdenvertainen pääsy hyvinvointivaltion turvaverkkoon ja mahdollisuus epäonnistuessa nousta ja yrittää uudestaan.

Yritysten mahdollisuuksia investoida Suomeen tulee lisätä. Tätä tulee tukea antamalla yrityksille mahdollisuus investoida tuloksestaan 50 prosenttia ennen tuloksen verotusta. Paikallista sopimista on lisättävä laajasti. Päätöksiä työehdoista on voitava jatkossa tehdä yrityskohtaisesti. Investoinnit ja joustavammat työmarkkinat helpottavat yritysten kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä.

Liike ajaa yritysten yhteistyömahdollisuuksien ja PR-toiminnan parantamista nostamalla yritysten edustuskulujen verovähennysoikeus 50 prosentista takaisin 100 prosenttiin.

Politiikassa tarvitaan parempaa yritysmaailman ja liiketoiminnan ymmärrystä. Liike haluaa edistää myös yrittäjien osallistumista politiikkaan ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Yrittäjät ansaitsevat vahvempaa ja asiantuntevampaa edustusta politiikassa.

Liike Nyt haluaa kitkeä Suomesta pois vallan väärinkäytön! Suomalainen korruptio on rakenteellista. Liikutaan harmaalla alueella. Maan tapa, hyvä veli -verkostot ja pienet piirit pyörii. Kaikki vanhat puolueet ovat saamapuolella eikä mikään muutu, kun kaikki hyötyvät. Vanhat puolueet ovat luoneet järjestelmän ja pitävät siitä kiinni.

Vuosi toisensa jälkeen Suomi julistetaan Transparency Internationalin korruptiota mittaavassa tutkimuksessa yhdeksi maailman vähiten korruptoituneeksi maaksi. Tutkimuksessa selvitetään eri maiden kansalaisten käsitystä siitä kuinka korruptoitunut heidän kotimaansa on. Suomen hyvää sijaa tutkimuksessa selittää pitkälti se, että Suomessa ei juuri esiinny perinteistä korruptiota, vaan se ilmenee rakenteissa toimivina hyvä veli- ja hyvä sisko -verkostoina ja maan tapana.

Oli kyse sitten ay-liikkeen vallasta, vähittäistavarakauppaketjujen hallintoelimistä tai poliittisista virkanimityksistä ovat perinteiset puolueet niin syvällä suossa näissä asioissa, etteivät ne kykene puuttumaan rakenteelliseen korruptioon. Yksi Liikkeen päätavoitteista on rakenteellisen korruption kitkeminen yhteiskunnasta.

Liikkeen tavoite on, että ay-liike maksaa sijoitustoiminnastaan verot, kuten muutkin tässä yhteiskunnassa. Liike ei hyväksy poliittisia virkanimityksiä. Virkoihin tulee nimittää kaikista pätevimmät henkilöt puoluekirjasta tai poliittisesta mielipiteestä huolimatta. Liike nostaa toiminnassaan jatkuvasti esille yhteiskunnan rakenteisiin juurtuneita epäkohtia.

Liike on politiikkaa uudistava muutosvoima. Olemme vapaita ay-liikkeen, EK:n ja muiden eturyhmien vaikutusvallasta. Me puutumme yhteiskunnassa esiintyviin epäkohtiin ja haastamme vanhat rakenteet. Rakennamme oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa!

Maasta toiseen muuttaminen on arkipäivää. Suomeen muuttaa ulkomaan kansalaisia työn perässä, perhesiteen perusteella, opiskelemaan ja hakemaan turvaa. Maahanmuuttopolitiikasta on muodostunut yksi eniten vastakkainasettelua aiheuttavista aiheista yhteiskunnassamme. Maahanmuuttoon liittyy positiivisia ja negatiivisia ilmiöitä, joita on pystyttävä käsittelemään objektiivisesti tosiasioihin perustuen.

Liikkeen maahanmuuttopolitiikan keskiössä on koulutetun työvoiman maahanmuuton edistäminen. Suomen kansantalous ja yritykset tarvitsevat osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa. Liikkeen tavoitteena on, että Suomi ottaisi monen muun Euroopan maan tavoin käyttöön työntekoon oikeuttavan kansallisen D-viisumin. Se helpottaisi oleellisesti töihin tulevien ulkomaalaisten lupaprosesseja eikä se kuormittaisi yhteiskuntaa, koska viisumin haltijoilla ei ole oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Turvapaikkajärjestelmä ei toimi tarkoitetulla tavalla. Turvapaikanhakua käytetään laajasti hyväksi paremman elämän tavoittelemiseksi ja eniten apua tarvitsevat jäävät liian usein ilman apua. Tästä syystä turvapaikanhakua koskevia kansainvälisiä sopimuksia tulee uudistaa vastaamaan nykypäivää. Euroopan unionin on pystyttävä turvaamaan ulkorajansa ja turvapaikanhaku on siirrettävä pakolaisleireille ja -keskuksiin, joista yksittäiset maat vastaanottavat kiintiöpakolaisia. Kiintiöpakolaisia valittaessa tulee nykyistä paremmin ottaa huomioon valittavien henkilöiden edellytykset kotoutua Suomeen.

Nykyinen kotouttamisstrategia ei ole oikein maahanmuuttajia kohtaan eikä yhteiskunnan edun mukaista. Kotouttamisen pitäisi lähteä siitä, että maahanmuuttaja tulee heti alusta alkaen osaksi yhteiskuntaa. Tämä ei onnistu, mikäli maahanmuuttajat istuvat vuosia muiden maahanmuuttajien kanssa kielikurssilla. Avaintekijä kotoutumisessa on työ. Kaikille täysi-ikäisille maahanmuuttajille on tehtävä yksilöllinen työllistymissuunnitelma, ja työn saamisen edistämiseksi on käytettävä esimerkiksi palkkatukea ja työn ohessa suoritettavia kieli- ja ammattiopintoja.

Suomen kansalaisuuden saa liian helposti. Kansalaisuutta tulisi saada hakea vasta 10 vuoden yhtäjaksoisen maassa oleskelun jälkeen. Kansalaisuuden saannin edellytyksenä henkilön tulisi pystyä osoittamaan olevansa aktiivinen yhteiskunnan jäsen kielitaidon, opiskelujen tai työn perusteella. Kansalaisuus tulee voida poistaa henkilöltä, joka on todistettavasti antanut vääriä henkilötietoja tai syyllistynyt törkeisiin rikoksiin, kuten terrorismirikoksiin tai ihmiskauppaan.

Laittomasti ilman voimassaolevia lupia maassaoleskelevat tulee poistaa maasta. Oleskelulupajärjestelmän hyväksikäyttöä tulee myös ehkäistä esimerkiksi rajoittamalla turvapaikkaa koskevien uusintahakemuksien sallitua määrää.

Maahanmuuttoa analysoidaan vetovoima- ja työntötekijöiden kautta. Korkea verotus, kalliit elinkustannukset, ilmasto ja jäykät työmarkkinat ovat huono houkutin kansainvälisille osaajille. Avokätiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä verrattain löysä maahanmuuttopolitiikka ovat taas vetovoimatekijöitä niille, jotka arvostavat näitä seikkoja. Nämä haasteet on myönnettävä, ja näistä lähtökohdista on lähdettävä tekemään parannuksia, jotta Suomeen saadaan tulevaisuudessa osaavaa työvoimaa.

Suurvaltapolitiikka on palannut maailmanpolitiikan näyttämölle. Kansainvälisiin instituutioihin ja sopimuksiin perustuvaa monenkeskistä sopimusjärjestelmää haastetaan monesta suunnasta. Suomelle kyseinen järjestelmä on kansainvälisen toimintakyvyn kannalta välttämättömyys. Vahvat kansainväliset instituutiot ja sopimukset luovat hyvinvointia ja turvallisuutta Suomessa ja maailmalla. Suomen ulkopolitiikan tavoitteina tulee olla Suomen sekä suomalaisten edun ajaminen kansainvälisesti, Suomen alueellisen koskemattomuuden ja turvallisuuden takaaminen sekä kansainvälisen yhteistyön, rauhan, ja hyvinvoinnin edistäminen.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut radikaalin muutoksen Suomen turvallisuusympäristöön. Sota on palannut Eurooppaan. Suomi on osa länttä. Jaamme länsimaiden edustaman arvopohjan. Liike Nyt on mukana luomassa demokraattisempaa, turvallisempaa ja paremmin voivaa maailmaa. Liike tukee Suomen liittymistä puolustusliitto Naton jäseneksi.

Euroopan unioni tuo Suomelle vaurautta ja turvallisuutta. Yhteisvaluutta euro ei ole palvellut Suomea parhaalla mahdollisella tavalla, mutta se on helpottanut kaupankäyntiä ja tuonut vakautta. Viimeinen vuosikymmen on ollut EU:lle haasteellinen; eurokriisistä siirtolaiskriisiin ja Britannian eroon. EU on paisunut, ja nyt on EU:ssa aika tehdä arvio, missä EU:ta tarvitaan ja missä ei. Liike vastustaa EU:n muuttumista liittovaltioksi. Kansalaisille EU tuntuu kaukaiselta ja epädemokraattiselta. Kriisistä toiseen rämpivä EU on risteyskohdassa, josta tien ulos tulisi olla instituutioiden uudistusten tie. Nykyisessä tilanteessa Eurooppa tarvitsee toimintakykyisen ja vahvan EU:n, joka pystyy pitämään eurooppalaisten puolia suurvaltapolitiikan areenoilla.

Kehitysyhteistyöllä vauraammat maat voivat auttaa köyhiä maita nousemaan omille jaloilleen. Suomen kehitysyhteistyön tavoitteena tulee olla koulutuksen ja mahdollisuuksien lisääminen kaikista köyhimmissä maissa. Suomen tulee kehitysyhteistyössä keskittyä niihin asioihin, joita se osaa parhaiten. Kehitysyhteistyöhön suunnattujen varojen määrän tulee vastata Suomen taloudellista kehitystä. Kehitysyhteistyön tulee luoda mahdollisuuksia paikallisesti ja ehkäistä siirtolaisuutta.

Aktiivisuus kansainvälisessä yhteistyössä on Suomelle tärkeää. Suomen tulee puolustaa länsimaisia arvoja kuten ihmisoikeuksia ja kansainvälisen kaupankäynnin vapauttamista. Suomen tulee yhä enemmän käyttää hyvää brändiään maamme kansainvälisen aseman vahvistamiseksi ja suomalaisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä pelastustoimen järjestämistä koskeva hyvinvointialueuudistus ei ole toimiva. Liike Nyt ei hyväksy tehtyä ratkaisua. Ahkerasti veroja maksavat suomalaiset ansaitsevat parempia palveluja ja hyvinvointialueuudistuksella niitä ei saada.

Hyvinvointialueita on liian monta. Alueelliset erot ovat suuret eikä yhdenvertaista verotusoikeutta saada alueilla tästä syystä järjestettyä. Liike Nytin ehdotus on, että sote-uudistus tehdään viiden yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueiden ympärille, joihin myös terveyskeskukset liitettäisiin. Näin pystyttäisiin luomaan yhdenvertaiset ja dynaamiset alueet, jotka olisivat kestävämmällä rahoituspohjalla.

Julkinen puoli ei pysty yksinään hoitamaan kaikkia kansalaisia nopeasti ja kustannustehokkaasti. Yksityiset yritykset tukevat ja mahdollistavat kunnianhimoisia tavoitteita. Julkisen palvelutuotannon sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta ei pitäisi olla itseisarvo. Hoitoonpääsy ja kustannustehokkaasti tuotetut palvelut ovat tärkeimmät seikat.

Liike Nyt ajaa Kela -korvauksen nostoa ja palvelusetelien laajentamista hoitojonojen selvittämiseksi. Koronaepidemian myötä hoitojonot ovat kasvaneet ja nyt on tärkeää saada ihmiset nopeasti ja kustannustehokkaasti laadukkaaseen hoitoon.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva työvoimapula on akuutti. Tarvitsemme lisää työntekijöitä, jotta kaikki suomalaiset saavat laadukkaita lakisääteisiä palveluja. Eduskunnassa päätetyt hoitoon pääsyn takuuajat tai hoitajamitoitus eivät tarkoita sitä, että asia olisi hoidettu. Päätöksiä voidaan tehdä, mutta todellisuudessa tekijöitä ei löydy.

Yleisiä asioita, joita sosiaali- ja terveyshuollon sektorilla tulee parantaa työn houkuttavuuden ja alan työntekijöiden lisäämiseksi ovat työn organisointi, palkkauksen taso ja hoitajien sekä lääkärien koulutuspaikkojen lisääminen. Liike Nyt kannattaa, että sote ja pelastusalan palkkoja nostetaan kohdistetusti, niin että työvoiman saatavuus paranee.

Hoitajamitoitus on peruttava. Se ei tuo yhtään lisää hoitajaa työvoimapulasta kärsivälle alalle. Se tulee yhä kurjistamaan vanhusten asemaa kun osastoja joudutaan sulkemaan ja kotihoidosta tinkimään. Desimaalien sijaan tarvitaan lisää resursseja ja paremmat työolot henkilöstölle.

Suomen tulee olla avoin ja kilpailukykyinen ulkomaalaiselle työvoimalle. Tulijoiden pätevyyden tunnustamiselle pitää olla reilut säännöt ja heille pitää olla tarjolla jatkokoulutusmahdollisuuksia sekä kieliopintoja. Suomi tarvitsee ulkomaalaista työvoimaa ja saadaksemme sitä meidän pitää olla kilpailukykyinen kohde heille verrattuna lähimaihimme.

Useissa Länsi-Euroopan maissa on käytössä perhelääkärimalli. Mallin ajatuksena on, että perhelääkäri näkee potilaan kokonaisuutena, ja osana potilaan yhteisöä. Perhelääkäri pyrkii selvittämään oireen taustalla olevia tekijöitä laajasti. Monen sairauden kulussa perheellä ja koko sukupuulla saattaa olla suuri merkitys. Perhelääkärimallin merkittävimpiä etuja on, että potilas saa perusteellisen hoidon ja säästyy turhilta lääkärikäynneiltä. Lisäksi tämä tuo säästöjä sekä potilaalle että terveydenhuoltojärjestelmälle. Perhelääkärimalli toimii myös hyvin ennalta ehkäisevän hoidon näkökulmasta. Liike Nyt kannattaa perhelääkärimallin tuomista Suomeen. Hyvä esimerkki onnistuneesta mallin käyttöönotosta voidaan ottaa esimerkiksi Norjasta. Lääkärit voivat toimia mallissa työntekijöinä terveyskeskuksissa tai yksityisinä ammatinharjoittajina.

Jokaiselle ikäihmisellä kuuluu arvokas vanhuus. Olemme juuri sen arvoisia millaista huolta pidämme vanhuksista, jotka ovat tämän yhteiskunnan rakentaneet. Liike Nyt on sitoutunut lisäämään hoitohenkilökuntaa kotihoitoon, palvelutaloihin sekä tehostettuun palveluasumiseen. Jokaisella vanhuksella tulee olla mahdollisuus saada tarvitsemaansa hoivapalvelua lähellä kotipaikkaansa. Vanhuksille tulee tarjota kuntoutusta ja virikkeitä. Ketään ei saa jättää yksin. Ennalta ehkäisevä kuntoutusta, yhteisöllistä viriketoimintaa ja muita vanhusten elämää aktivoivia asioita voidaan järjestää esimerkiksi laajentamalla palveluseteliä yhteistyössä yritysten ja järjestöjen kanssa.

Liike Nyt haluaa tukea omaishoitajien arvokasta työtä. Omaishoitajien saamaa rahallista ja muuta tukea tulee lisätä, ja mahdollisuuksia toimia omaishoitajana edistää.

Liike Nyt ajaa halvempia lääkkeitä vanhuksille. Kela-korvauksen tasoa ikäihmisten lääkkeiden osalta tulee nostaa. Nyt käy liian usein niin että pienellä eläkkeellä elävällä ikäihmisellä ei ole varaa tarvitsemiinsa lääkkeisiin. Tämä ei ole yksilön eikä terveyden huollolle koituvien kustannusten kannalta hyvä asia.

Liike tukee paremmin saatavilla olevia mielenterveyspalveluita terapiatakuun avulla. Kun mieli järkkyy tai päihderiippuvaisuus hallitsee elämää apua on saatava helposti ja nopeasti. Tämä on yksilön ja yhteiskunnan etu. Terapiatakuulla vaikuttavaksi todetut psykoterapeuttiset hoidot kuuluvat mielenterveys- ja päihdeongelmissa terveydenhuollon julkisesti rahoitettuihin palveluihin.

Nuorissa ja lapsissa on maamme tulevaisuus. Jos meidän kannattaa yhteiskuntana johonkin investoida, on se lapsiin ja nuoriin. Nykyinen laajalle levinnyt syrjäytyminen ja pahoinvointi lasten ja nuorten keskuudessa on hälyttävää. Nyt on viimeinen aika alkaa toimiin!

Kiusaaminen on epidemian kaltainen ongelma yhteiskunnassamme. Siihen ei ole puututtu sen vaatimalla tavalla. Kouluista pitää tehdä turvallisia paikkoja kaikille! Kiusaamiseen on puututtava välittömästi ohjaamalla kiusaaja paikkaan, jossa hän voi ottaa vastuun käytöksestään ja saada tähän tarvitsemansa avun aikuiselta työntekijältä. Päättäjien ja viranhaltijoiden on ymmärrettävä vastuunsa ja ryhdyttävä selkeisiin toimiin kiusaamisen kitkemiseksi. Tarvitaan selkeämpiä toimintasuunnitelmia ja niiden toteuttamiseksi resursseja. Lainsäädäntöä vastuiden osalta tulee myös kehittää.

Liike haluaa edistää Suomessa ajatusta koko elämän ajan jatkuvan oppimisen kulttuurin luomisesta. Tänään ammattiin valmistuva ei voi olla varma siitä miltä työ näyttää muutaman vuosikymmenen päästä tai onko sitä edes olemassa. Teknologinen kehitys ja yhteiskuntien nopea muutos tuovat jatkuvan oppimisen tarpeen niin yksityiselämään kun työpaikalle. Tulevaisuudessa työviikko voisi olla hyvin nelipäiväinen ja viides päivä olisi tarkoitettu koulutukselle. Liike tukee oppimisen kulttuurin muutosta ja näkee sen edellytyksenä sille, että Suomi voi tulevaisuudessakin olla maailman huippumaa uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehittämisessä.

Ympäristö ja ilmasto kohtaavat tänä päivänä dramaattisia haasteita. Luonnon monimuotoisuus on jo vaurioitunut ekosysteemien muuttuessa ja moni eläinlaji kamppailee sukupuuttoon kuolemisen kynnyksellä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamaan uhkaan on herätty ympäri maailmaa. Suomessa ja maailmalla yritetään löytää keinoja päästöjen vähentämiseksi. Fossiilisista polttoaineista riippuvaisten yhteiskuntien muutos kestävämmiksi on osoittautunut monella tapaa haasteelliseksi.

Liikkeen päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Alan tutkijoiden keskuudessa ilmastonmuutos nähdään lähes yksimielisesti yhtenä suurimpana riskinä maapallon tulevaisuuden kannalta. Ilmastotyössä on asetettava tavoitteita ja painotettava kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Meidän on mahdollista hillitä ilmastonmuutosta ja luoda kestävä elinvoimainen yhteiskunta.

Liike ei tue Suomen hallituksen nykyistä suunnitelmaa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä, koska tavoite ei ole realistinen. Tavoite ei perustu kattaviin vaikutusarviointeihin kansantalouteen tai yksilöön kohdistuvista vaikutuksista. Selvästi muita maita nopeampi tavoiteaikataulu tulisi maksamaan Suomelle ja suomalaisille huomattavasti muita enemmän, koska teknologinen kehitys, joka on hiilineutraaliuden ja elinvoimaisen yhteiskunnan yhteensovittamisen edellytys, on vielä alkuvaiheessa monella saralla. Liike sitoutuu Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin ja asettaa Suomen hiilineutraaliuden tavoitteeksi vuoden 2045, mutta periaatteena on, että vuosiluvut eivät merkitse vaan perusteellisesti tehdyt vaikuttavuusarvioinnit.

Itämeren tervehtymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää on saada päästöt kuriin. Ravinnepäästöjen ehkäisemiseksi tulee tehdä parlamentaarisesti sovittu suunnitelma, jonka toimeenpanoon kaikki puolueet sitoutuvat pitkälle ajanjaksolle.

Liike tukee uusiutuvien energiamuotojen lisäämistä ja energiatehokkuuden parantamista. Liike suhtautuu myönteisesti ydinvoimaan, mutta sen haasteetkin on myönnettävä: suurten ydinvoimaloiden rakentaminen ei ole ongelmatonta ja pienydinvoimaloiden tulo markkinoille tulee vielä kestämään. Uskomme, että energiantuotannossa tullaan lähitulevaisuudessa tekemään läpimurtoja ja tuemme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen kohdistamista uusiin teknologioihin.

Liike kannattaa liikenteen sähköistämistä ja uusien innovaatioiden, kuten vedyn ja biokaasun kehitystä. Suomessa autoilu on monelle välttämätöntä toimeentulon ja normaalin elämän osalta. Päästötön liikenne tulee olla tavoite, mutta sen nopea toteuttaminen luo haasteita ydinkeskustoille ja toimiville työssäkäyntialueille. Liike ei tue ruuhkamaksuja tai autoilun verotuksen korottamista.

Suomeen tarvitaan uusi kaivoslaki niin pian kuin mahdollista. Uudessa kaivoslaissa on huomioitava kolme pääperiaatetta: maanomistajien oikeudet, ympäristönsuojelu ja yhteiskunnan kokonaishyöty. Kansainvälisten kaivosyritysten vastuutonta toimintaa tulee Suomessa säännellä ja uusia lupia ei tule myöntää ennen paremman lainsäädännön voimaantuloa.

Liikkeen visiossa Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden innovaatioiden ja kiertotalouden avulla heikentämättä yhteiskunnan ja yksilön elinvoimaisuutta.

Yhteiskunnassa jokaisella on sekä vapauksia, oikeuksia että vastuita. Toimimme niiden puitteissa kukin omien kykyjemme mukaan. Kaikilla ihmisillä tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet rakentaa omaa elämäänsä ja menestyä. Jokaisella on oikeus kokea olevansa merkityksellinen, arvokas ja hyväksytty yhteiskunnan jäsen. Kaikilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnassa.

Hyvinvointiyhteiskunta ei toimi, jos jokainen vain ensin vaatisi ja sitten ottaisi siltä itselleen mieluisia asioita. Jokaisen meistä on myös omien mahdollisuuksiemme mukaan osallistuttava yhteiskunnan rakentamiseen ja pyörittämiseen, jotta yhteisesti kootusta hyvästä voidaan auttaa ensisijaisesti niitä, jotka apua tarvitsevat. Yhteiskunnan turvaverkkojen on kannateltava heikkoina hetkinä, mutta samanaikaisesti niiden on tuettava eteenpäin, jotta kukin seisoisi mahdollisimman tukevasti omilla jaloillaan. Elämässä on oltava mahdollisuus sekä onnistua että epäonnistua.

Uskonnollisesta suuntauksesta, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai etnisestä taustasta huolimatta olemme yhdenvertaisia yksilöitä. Hyvinvoiva ja eheä yhteiskunta rakentuu tasa-arvolle ja oikeudenmukaisuudelle. Syrjintä ja rasismi ovat myrkkyä ja tekevät yhteiskunnasta toimimattoman, kun vuorovaikutus ja luottamus yksilöiden välillä rapistuu.